Pulau Kapas

Viihdoin jaksoin alkaa kirjoittaa tätä blogitekstiä. Ihan käsittämätöntä kuinka aika vaan menee ja aina huomaa, että viime tekstistä on jo reilu viikko. No mutta yksi syy siihen, etten kirjoittanut aiemmin on se, että minä oikeasti opiskelin :) Oli oikeastaan mukavaa vaihtelua mennä kirjastoon tekemään koulutehtäviä ja opiskelemaan nettitenttiä varten. Muutenkin elämä täällä Penangilla on mennyt tosi iisisti, on tullut käytyä leffassa, salilla, altaalla, shoppailemassa ja syömässä.
Mutta koska tämän kirjoituksen kohokohta ei ole Penang niin siirryn main pointiin eli Kapasiin. Kaikki alkoi siitä, että minun piti lähteä Kuala Lumpuriin formula-kisoihin fanittamaan Kimi Räikköstä voittoon huolimatta siitä, etten formulasta oikeastaan välitä. Ajatuksena oli lähinnä se, etten ikinä ollut formulassa ja nyt olisin voinut mennä sinne tämä yhden kerran varsinkin, kun tapahtumapaikka on niin lähellä. Noh, kävi kuitenkin niin, että pitkitettiin kämppiksen kanssa lippujen ostoa niin kauan, että ne kohtuuhintaiset liput loppuivat. Ja minähän en mitään yli sadan euron lippua osta!! prkl. Eli en lähtenyt. Toisena vaihtoehtona oli lähteä Kuala Lumpuriin kaikkien mukana muuten vaan (korvaamalla formulat shoppailulla ja kaupunkikiertelyillä). Kuitenkin hetken pähkäiltyäni päätin, että menen Kuala Lumpuriin sitten kesäkuussa, kun tänne saapuu vieraita Suomesta. Samalla kuulin, että pari vaihtarityttöä meidän porukasta (Belgiasta ja Hollannista) suunnittelevat matkaa jollekin saarelle, esim Perhentianille, Redangille tai Kapasille. Päätin liittyä niiden seuraan ja pian suunnittelimmekin yhdessä matkaa. Matkakohteeksi valikoitui Pulau Kapas eli suomalaisittain Kapas-saari. Etsimme majoituksen, varasimme bussiliput ja etsimme muuta tärkeää tietoa. Erittäin hyvä tietolähde oli parit vaihtaripojat, jotka juuri tulivat pois samaiselta saarelta ja kertoivat meille hyviä vinkkejä. Ihan viimetipassa seuraamme liittyi vielä yksi vaihtari eli lopulta matka tehtiin neljän hengen porukassa.
Majoituksen saimme ensimmäiseksi yöksi, koska muuten paikka johon saimme yhteyden oli täys. Päätimme siis mennä paikan päälle ilman majoitusta muille öille varmoina siitä, että se löytyy.
Matkamme alkoi siitä, että otimme yöbussin Kuala Terengganuun klo 22.30. Sen verran täytyy kehua paikallisia busseja, sillä niissä oikeasti voi nukkua tosi hyvin. Penkit on leveitä, jalat saa nostettua pehmeälle jalkatuelle ja selkänojan voi säätää mukavaksi. Toisin sanoen penkki on muokattavissa melkein sängyksi ja minunkokoiselle ihmiselle aika mukavaksikin sellaiseksi. Erittäin suuri rooli mukavuuden lisäämisessä oli myös ihanalla matkatyynyllä ja viltillä, jolloin nukkuessa pää pysyi mukavassa asennossa ja keho lämpimänä. En muuten vieläkään pysty käsittämään tätä malesialaista tapaa säätää ilmastointia aina kuudelletoista asteelle niin että bussista, autosta tai muusta tilasta tulee jääkaappi.
Aamulla kahdeksan ja yhdeksän maissa saavuimme Kuala Teregganuun, otimme paikallisen bussin jettylle, joista lauttoja ja speedboateja lähtee Kapasille. Eikä taaskaan ole yllättävää, että Malesiassa tähänkin pieneen etappiin menee yllättävän paljon aikaa, koska maassa vaan ei ole sellaista käsitettä kuin aikataulut. Saavuimme kuitenkin Kapasille ja lähdimme kyselemään majoitusta. Majoituksen saaminen olikin yllättävän työlästä, sillä juuri valitsemanamme viikonloppuna saarella pidettiin uintikisat ja kaikki majoituspaikat olivat täyteen buukattuja. Hetken aikaa olimme tosi huolissamme, koska kellään ei ollut mukana hyttysverkkoa mikäli meidän olisi ollut pakko jäädä nukkumaan ulos rannalle. Pitkän tovin käveltyämme (hikisinä, väsyneinä) löysimme yhden dormin, jossa oli vapaita sänkyjä ja mukava brittiläinen omistaja. Päätimme melkein välittömästi jäädä dormiin, sillä se oli tosi mukavan näköinen paikka ja hintakin oli halpa.

Ihan joka paikassa ei päässyt hiekkaa pitkin, kun oli kalliota, mutta kyllä tuo silta on myös ihan mukava.

Meidän majoituksen rantaa!

Dormi oli kivannäköinen, malesialainen, iso puutalo, joka oli mielestäni melko siisti, tunnelmallinen ja paratiisisaaren miljöön juuri sopiva. Pihalla oli palmuja, jotka suojasivat taloa kuumuudelta, riippumattoja, kahvila ja ihana ranta valkoisen hiekan ja turkoosin veden kera :). Kapas osoittautui juuri sellaiseksi paikaksi, jossa ajankulun unohtaa, rentoutuu, saa energiaa ja unohtaa huolet. Ehkäpä juuri siksi en lukenutkaan siellä yksiä kurssimonisteita. Myös maisemat olivat juurikin niitä, mitä Malesialta olen kaivannut :)

Majoitus on palmujen suojassa ja pysyy siksi melko viileänä.

Kahvilaa ja pihaa.

Pihaa ja riippumattoja!

Parit mukavat päivätorkut tuossa nukuin. Palmujen alla oli vilposta.

Mikäli joskus eksytte Kapasille, kannattaa tsekata paikka nimentä Turtle Valley Resort, jota pitää hollantilainen pariskunta. Niiden barbeque illallinen oli jotakin aivan käsittämätöntä enkä muista koska olen viimeksi syönyt nii-iiii-iin hyvää ruokaa!!! Ruoka oli monipuolista eri kulttuurien sekoitusta ja jopa paistetut nuudelit (joita olen täällä Malesiassa syönyt, hmm... muutaman kerran) olivat aivan törkeän hyviä. Kyseinen paikka on yleensä täyteen buukattu, mutta juuri meidän onneksemme sinne tuli neljän hengen peruutus ja dormimme pitäjä ilmoitti meille, että naapurissa olisi meille hyvää ruokaa mikäli haluamme mennä sinne. Voi mikä onnenpotku :D

KBC:n terassi, jossa söimme monet lounaat ja aamupalatkin.

Turtle Valleyn terassimaisema illallisella.

Muuten aika Kapasilla meni rannalla loikoillessa (lue hikoillessa), snorklatessa, kajakoitaessa ja riippumatossa lukiessa kirjaa. Täytyy muuten nyt kehua itseäni, sillä mielestäni olin ensikertalaiseksi erittäin hyvä kajakoimaan! Vauhtia oli ja perille aina pääsin. Niin ja snorklaaminen oli tosi kivaa; tuli nähtyä koralleja, kaikenmuotoisia ja -kokoisia kaloja, kilpikonnan ja muita merieläimiä (rauskuja, merisiiliä, merimakkaroita ym). Värien kirjo oli mahtavaa ja olen aivan varma että löysin Nemon, koska se käyttäytyi tosi julkkismaisesti ja selkeästi erottui muista klovnikaloista.

No onhan tää nyt hienoa!

Iltanotskilla meidän rannalla :)

Joo, yksi pieni stressin aihe Kapasilla oli, me ei meinattu saada paluulippuja mistään. Onneksi yhden resortin pitäjä kuuli huolemme ja järjesti meille tutun kautta liput takaisin ja tarjosi ilmaiset drinkit, koska näki kuinka yksi porukastamme stressasi takaisin pääsyä. Sillä oli nimittäin tulossa tentti ja koko viikon bussit olivat netin mukaan täyteen buukattuja. Sama heppu myös järjesti meille latauslipukkeet puhelimeen, sillä kahdella meistä loppui prepaid liittymästä rahat (toinen niistä olin tottakai minä.. en ymmärrä miksi mulle aina käy niin, että matkalle lähtiessä rahat loppuu ja latauslipuketta ei saa mistään). Täytyy nyt muistaa pitää varalipuke aina lompakossa niin ei pääse yllättämään.
Niin siis meni viime viikonloppu ja kivasti menikin. Voin suositella Kapasta kyllä kaikille, vaikka saari onkin tosi pieni. Pituussuunnassa sen kävelee alle puolessa tunnissa hiekkaa pitkin (hiekalla on siis vaikeampi kävellä kuin normaalisti). Kapaksen asukit ja resortin pitäjät ovat todella rentoja, ystävällisiä ja auttavaisia tyyppejä, Kapaksen ruoka on mitä mainioin ja maisemat ovat ihastuttavia.

Maisemaa.

Auringonlasku majakan huipulta.

Minäkin olen tuolla.

Auringonlaskun loppu meidän dormin pihalta katsottuna.

Mutta nyt olen ollut jo jonkun aikaa Penangilla, tein nettitestin, läksyt, kävin leffassa ja shoppailemassa. Shoppailuista muuten voin sanoa tämän: lähti lapasesta. Oli hyvät alennukset ja minä sitten käytin niitä hyväksi aika ahkerasti. Lopulta sitten kuitenkin tuli jokunen summa käytettyä. Toisaalta sain  rahalle paljon vastinetta. Esimerkiksi ostin neljä ihanaa mekkoa ja Suomessa samaan hintaan olisin saanut yhden.. ja aika tavallisen sellaisen. Ostin myös Guessin nahkatakin, joka maksoi VAAN 75e, koska oli puoleen hintaan. Siis sellaisesta takista saisi Suomessa pulittaa omaisuuden! Olin vaan tosi iloinen, etten ennen ole ostellut paljoa, koska nyt oikeasti oli hyviä tarjouksia ja ihania toppeja irtos kolmella eurolla ja merkkikenkiä pilkkahintaan.
Mutta joo, enpä tiedä mitä kaikkea tässä nyt vielä kertoisin. Paljon kaikkea on kerrottavana ja olisi kivaa jakaa se teidän kanssa, mutta en vaan jaksa kirjoittaa. Ehkä sitten kun tulen Suomeen niin kerron lisää kaikkea mitä en jaksa kirjoittaa :) Ai niin, ostin jo lennot Suomeen eli nähdään elokuussa! Kirjoitan toki tätä blogia, että ei siihen asti tartte kuulumisia odottaa! Onneks rakas mieheni tulee Malesiaan suunniteltua aiemmin, sillä ikävään ei vaan totu..

Singapore

Taas seuraavan postauksen aika (vai jäiköhän yksi välistä.. ööh). Pääasiassa tämä postaus käsittelee viikonloppua Singaporessa, mutta kerron nyt toki jotakin muutakin, jos jotakin tulee mieleen. Ensinnäkin aika ennen Singaporeen lähtöä oli melko ikävää, sillä olin korkeassa kuumeessa pari päivää ja kaiken lisäksi mahani oli erittäin paljon sekaisin. Kävin jopa lääkärillä, sillä epäilin, että minulla saattaa olla dengue kuume. Lääkäri ei kuitenkaan sanonut joota eikä jaata vaan antoin kouraani kuumetabletteja, kurkkulääkkeitä ja kahta eri vitamiinivalmistetta. Näillä eväillä ja epävarmana kaikesta lompsin kämpille nukkumaan kuumetta pois.Eniten tietysti harmitti se, että Singaporen matka oli minun osaltani vaarassa peruuntua ja lohdullista oli ainoastaan se, että lentoliput olivat halpoja. Onneksi positiivinen ajattelu auttaa tässäkin asiassa ja ihmeparannuin juuri lähtöpäiväksi. Maha vaivasi vielä Singaporessakin, mutta olleksi mukana oli imodiumia ja muutenkaan maha ei rajottanut minua juuri mitenkään.

Tyypillistä Singaporea

Lähdin siis Singaporeen muiden vaihtareiden kanssa ja ehdin jopa varata dormipaikan samaan hostelliin yhden vaihtariporukan kanssa. Heti ekana iltana kävimme kiertelemässä Singaporen keskustaa, vaikka saavuimme Singaporeen vasta puolen yön jälkeen. Singapore erottautui todella moderniksi Aasian maaksi vilkkaine kaduineen ja hienoine valoineen. Rakastin Singaporea sen täsmällisyyden vuoksi, sillä siellä viisi minuuttia oikeasti tarkoitti viittä minuuttia. Malesiassa viisi minuuttia on noin 15-60 minuuttia. Singaporessa kaikki on järjestyksessä, kaikki on ajateltu loppuun ja perus Aasialaista aivottomuutta ei juuri ollut.

Joen rantaa hostellimme vieressä

Aamulla heräsimme joskus yhdeksältä, söimme hostellilla tärkkelyspitoisen aamupalan (paahtoleipää, voita ja hilloa - tosi terveellistä taas :/ ) ja suuntasimme kohti Singaporen keskustaa.. Oikeastaan asuimme keskustassa, joten kävelymaksa sinne oli joku viisi suomalaista minuuttia. Päätimme ottaa veneretken kaupunkijokea pitkin, sillä ajattelimme, että näkisimme veneestä melko paljon kaikkea. Lopulta hintaansa nähden se ei ollut lainkaan sen arvoinen ja olisimmekin voineet kävellä rantaa ja nähdä samat asiat yhtälailla siitä. Singaporessa muutenkin oli hyvin kallista varsinkin, kun on jo tottunut, että Malesiassa voi huoletta ostaa kaikkea ja se ei silti maksa paljon mitään.

Taustalla Marina Bay Sands -hotelli

Esplanadin teatterit. Teatterit on siuunniteltu matkimaan durian nimistä paikallista hedelmää.

Samana päivänä kävimme kävelemässä Marina Bayn alueella, jossa on paljon hienoja rakennuksia ja kuuluisa Marina Bay Sands hotelli.

Marina Bay Sands ja edessä joku muu hauska rakennus. Marina Bay Sandsin laivanmuotoisella huipulla oli huikeet näköalat.

Saimme tietää, että hotellin huipulle pääsee 20 SD:llä, mutta on myös joku turisteille rajattu alue, jonne pääsee ilmaiseksi (? kai). Hotelli on tosi upea ja kallis ja tämän huomaa myös hotellin asukeista. Näimme matkalla hyvin hienoja herroja ja rouvia ja nuoria typyjä, joilla oli henkivartijat niiden kauppakassien kanssa. Hotellin huipulla oli myös Spa ja hieno kylpylä hotellin asukkaille.  Lähdimme etsimään ilmaista aluetta ja luulimmekin löytäneemme. Vietimme siinä melko kauan aikaa välillä tiuskien: ''Miksi noiden asukkien täytyy tänne raahautua, kun niillä on muuallakin niin paljon tilaa. Jättäisivät turisteillle tarjoitetun ilmaisen alueen rauhaan''.. Lopulta meille selvisi, että ME olimme niiden alueella :) Hups. No mutta lähdimme sitten pois, iloisina ilmaisesta saavutuksesta ja toisaalta pettyneinä, emme päässeet salakavalasti hipsimään kylpyläalueelle. Ei ihmiselle mikään riitä. :)

Marina Bay Sandsin korkeuksilla

Hienot näkymät, kamera ei valitettavasti pysty kaikkea välittämään.

Tuon rakennuksen väri muuttui jatkuvasti.

Lauantaina mentiin Universal Studiosin huvipuistoon, mikä osoittautuikin koko matkan kohokohdaksi. Universal oli niin upea, että voin suositella sitä ehdottomasti kaikille, varsinkin jos tykkää piirretyistä ja leffoista muutenkin. Universal oli niin hienosti toteutettu, että olin ihan ällistynyt koko päivän ajan!! Tykkäsin rakennetusta ympäristöstä, laitteista ja eniten tunnelmasta. Kaikkein vaikuttavin oli Transformers-laite, jossa ideana oli ihmis joukko, joiden piti pelastautua ja siirtyä paikasta A paikkaan B. Laitteessa istutaan lentävään sukkulaan ja siitä matka lähtee. Ensinnäkin rata oli 3D, joten kaikki kimppuumme hyökkäävät decepticonit olivat aivan naaman edessä ja sukkula elehti radallaan elokuvan mukaan ja oli todella todentuntuinen. Sanotaankos, että kokemus oli sama kuin olisit joutunut keskelle Transformers elokuvan toimintakohtausta ja olet siinä elokuvassa ja kaikki tapahtuu sinulle.. Aivan uskomatonta, en edes osaa selittää, se on koettava :) Ai niin, tuli siinä yhden decepticonin ''öljyt'' (=vettä) naamalle, kun Optimus sahasi sen kahtia pelastaessaan meitä sen kynsistä. Toinen decepticon kyllä ehti ottaa konepellistä kii ja heitti meidät johonkin hevon kuuseen, joten (onneksi) matkamme määränpäähän piteni :) Edelleen, kaikki oli niiiiiiiin todentuntuista..

Universalin porteilla, hyvät alkuvibat :)

Uudet kamut

Apua!

Muumio ei syönyt minua 

Pelastuin myös pahoilta decepticoneilta

Kävin Shrekin suolla kyläilemässä.

Universalin jälkeen lähdimme väsyneinä mutta iloisina etsimään baaria, jossa Singapore Sling drinkki on alunperin saanut alkunsa. Muutamien ponnistelujen jälkeen löysimmekin paikan ja tilasimme yhdet Singapore Slingit. Olivat hyviä, mutta tosi kalliita, noin 30 SD. Noh, tämä oli taas sellainen must-juttu, joten ei auta.. Muutenkin baari oli tosi hieno: bändi ja tosi tunnelmallinen ympäristö :) oli sen arvoista!

Singapore Sling siinä samaisessa baarissa, jossa se kauan sitten on kehitetty :)

Seuraavana päivänä oli taas paljon suunnitelmia, sillä halusimme käydä Botanical Gardenissa ja Night Safarilla. Botanical Garden oli todella miellyttävä paikka, hienoine palmuineen ja kasveineen. Nomista teemaltaan erilaisista tarhoista eniten jäivät mieleen sademetsäalue, orkideatarha ja lääkekasvien tarha. Orkideatarha oli tosi kaunis, lääkekasvit olivat mielenkiintoisia ja sademetsäalue muuten vaan vaikuttava. Harmikseni en voinut ottaa kuvia, sillä kameran akku oli yön yli latautumassa ja jäi samaan paikkaan kun lähdin hostellilta. Taas onneksi vaihtarikaverini on innokas kuvaaja ja valokuvasikin paljon minunkin puolesta :) Niin ja lääkekasvit oli hauskoja, kun kylteistä pystyi lukemaan, että mihin vaivaan niitä voi käyttää.. Ja siis oli siellä kasvia vaivaan ja toiseen (mm. lapsettomuuden hoitoon, sisäisiin verenvuotoihin, hiustenlähtöön ymym).

Palmutarha. Pasille kiitos kuvista!

Sademetsä keskellä Singaporea.

Orkideatarha.

Orkideatarha.

Loppupäivänä kävimme Orchad Roadilla, joka on kuuluisa ostoskeskuskatu. Tarkoituksenamme oli vaan käydä katsomassa, mistä on kyse ja siksi me ei shoppailtu mitään. Niin ja kalliiksi olisi tullut, sillä valtaosa kaupoista olivat Chanelia, Jimmy Chota, Pradaa, Bvlgaria, Givenchya jne.. Kamerakaupoista yritin kysellä Kameroiden hintoja, mutta totesin, että Penangilla löytyy halvemmalla.
Kun alkoi pimetä suuntasimme Night Safarille, jossa katsoimme eläinshown ja sitten lähdimme Yösafarijunaan. Oli kyllä hauska nähdä leijonia, tiikereitä, kirahveja ja norsuja melko lähietäisyydeltä ja niin, että ne eivät olleet missään häkeissä vaan meidät erotti vaan vallihauta. No tiikerin välissä oli kyllä myös pleksilasi niin ettei se voinut nähdä meitä.
Lopuksi tuli käytyä myös G-max Reverse Bungy -laitteessa, joka on Singaporen keskustassa. Oli ihan mieletön, pakko myöntää. Hieno lopetus matkalle! Jos joku ei tiedä mikä tuo on, niin youtubeen hakusanat: Gmax reverse bungy. Laite ei ole heikoille :D
Vielä aamulla ennen lähtöä takaisin Penangille kävimme vilkaisemassa Singaporen Chinatown- ja Little India -alueet. Ihan jees, kävimme hindulaisessa, buddhalaisessa ja kiinalaisessa temppelissa, ruokailtiin ja lähdimme kiireellä lentoasemalle. Check in tuli tehtyä suomalaiset viisi minuuttia ennen sen sulkeutumista, että aika tiukille meni :) Matkan aikana huomasin, että rakastan mennä metrolla. Jotenkin se on niin helppoa, vaivatonta ja nopeaa. Tällaiselle ihmiselle, jolla ei ole minkäänlaista suuntavaistoa se on oikeasti tosi kätevä tapa liikkua, I like! Lopuksi voisin todeta, että Singapore voisi olla jopa sellainen maa, jossa olisi kivaa asua. Asumiseen ei ole lainkaan kallis Suomeen verrattuna ja on muutenkin ihana kaupunkivaltio, josta löytyy kaikki. Taas vaihtarielämä on parempaa Penangilla ja olin tosi iloinen päästessäni taas takaisin tänne.

p.s. Laitan lisää kuvii FB:hen, kun en nyt tähän jaksa..