Pulau Perhentian

Nyt on taas kulunut vähän aikaa siitä, kun olen viimeksi kirjoittanut tänne. Olen taas tässä välissä ehtinyt tekemään paljon kaikennäköistä ja tässä kirjoituksessa kerron viikonloppureissusta Perhentian-saarille. Oikeastaan siitä ole paljoakaan kerrottavaa, sillä reissun tarkoitus oli rannalla löffiminen, meressä uiminen ja snorklaus. No joo, osa porukasta myös teki sukelluskokeilun, mutta itse jätin väliin.

Lähdimme siis Penangilta yöbussilla Kuala Besutiin, jonne saavuimme todella aikaisin aamulla. Bussimatka sujui minun osaltani varsin mukavasti, mutta osa porukasta oli aivan totaalisen jäässä matkan aikana. Kuskit neuvoivat, että menkää istumaan bussin takaosaan, jossa moottori kai lämmitti hieman jotakin penkkiä (itse pidän tätä hieman epätodennäköisenä ja kaveritkin sanoivat, että ei se lähellä oleva moottori nyt mitään vaikuttanut). Enemmän auttoi tuuletusaukkojen teippaaminen maalarinteipillä. Itse en siirtynyt takaosaan vaan jäin omalle paikalleni ja mun tuuletusaukkoa ei tarvinnut teippailla, sillä varaudun matkaa varten tuttuun tapaan niskatyynyllä, joka suojaa kylmältä kaulaa ja rintaa sekä pussilakanalla, jonka alla on varsin lämmin ja mukava nukkua :)

Kuala Besutissa kuskit olivat niin innoissaan länsimaalaisista matkustajista, että halusivat ottaa meidän kanssa yhteiskuvia.. paljon.. liikaa.. naamakuvia.. ääh. Kun vartin kuvaussessiot olivat ohi, menimme ostamaan lauttaliput ja odotimme lauttaa syöden aamupalaa lähelläolevassa kiinalaisessa. Kun ei ollut muutakaan tekemistä, seurasimme huvittuneina raflan kiinalaispojan täysin päämäärätöntä löntystelyä pitkin ravintolaa. Siis se oli niin huvittavan näköinen siinä viideltä aamulla: vaaleansiniset nyrkkeilijän sortsit nostettu korkealle teepaidan päälle. Itse poika oli pienen sumopainijan näköinen ja sen kävely oli lähinnä hiihtomaista jalkojen laahausta. Siinä se sitten teki monta ympyrää ja neliöö pöytien ympäri.

Kun aika koitti siirryime lauttaan ja minä onneksi pääsin istumaan eteen. Matka oli niin hyppivää, etten toista sellaista ennen kokenut. Tähän mennessä lauttamatkat ovat olleet ihan ok, mutta tämä.. huhhuh. Siis itsehän siitä tykkäsin, kun se oli aika hurjaa, mutta kaikki eivät. Olen aiemminkin kuullut siellä käynneiltä, että matka on rajuhko, mutta en kyllä ihan tollaista odottanut. Hauskaa se oli kyllä.

Menimme Perhentianilla Long Beachille, joka on Perhentianin pienemmällä saarella, mutta joka on aika vilkas sukeltajien takia. Siellä taistelimme majoitusten kanssa (perus) ja heti kun saimme itsemme asettumaan lähdimme ottmaan aree ja turkoosiin veteen. Perhentianin vesi on tosi kirkasta ja ihan siniturkoosia, aivan ihanaa!! Siinä sitten menikin loppupäivä, maatessa ja syödessä.

Meidän ranta

Vesi on niin kirkasta, että näkee moooonien metrien päähän veden alle. Tuossa kuvassa on ranta. Siitä sitten katsot, että mistä alkaa vesi ja missä on vaan hiekkaa.

Nättiä.. 

Joku häiskä snorklaa rannan vieressä. En ymmärrä, noi aasialaiset käyttää snorklauksessa pelastusliivejä.. kaikki! Mitääh??

Seuraavana päivänä saapui lisää vaihtareita ja valtaosa niistä jäivät toiselle rannalle, jonne on matkaa noin 7-10 minuuttia metsäreittiä. En ymmärrä miks ne sinne jäivät, kun meidän ranta oli paljon parempi. Ne kai halusivatkin vaihtaa, mutta muuttivat sitten mielensä. No joo, Perhentianilla oikeastaan vaan rentouduttiin ja rentouduttiin. Tehtiin myös kiva snorklausretki, jossa kävimme karsomassa kai viisi eri paikkaa. Ensimmäisessä katselimme muistaakseni ihan koralleja, toisessa haita (ne ei siis syö ihmisiä vaan kaloja ja ovat vaan noin parimetrisiä), kolmannessa kilpikonnia (aika isoja, n. 50 cm olisko), sitten taas koralleja ja kaloja ja lopuksi jäimme paratiisirantaan. Sain muuten pienen slaagin siellä vedessä, kun tutkailin kaikessa rauhassa koralleja ja huomasin, että lähelläni on vesikäärme. Siis aivan kamalaa. Lähdin aika nopeeta paineleen sieltä. Onneksi olin ihan pinnalla ja se oli aivan pohjassa, eli oli siinä varmaan reilu 2m välissä, mutta siltikin se oli ihan allani. Se oli sellainen varmaan metrin pituinen, ohut ja väritykseltään seepramainen. En jäänut sen tarkemmin katselemaan, vaikka ei se siitä olisi kimppuuni hyökännyt. Hyi kun pelkään käärmeitä ihan sairaasti ja olen tosi yllättynyt, ettei mulle ole jäänyt tuosta mitään traumoja.

Niin ja tässä vaiheessa voisian taan mainita aasialaisen asiakaspalvelun. Kun tilaat ravintolasta niin normaalisti myös saat ruuan. Suomessa, jos ruuan tekeminen vie liikaa aikaa niin sinulle pahoitellaan ja ehkä jopa tarjotaan jälkkäri. No snorklausretkellä tilattiin ruuat ja odotettiin niitä 1.5 tuntia. Sen jälkeen saapui yksi salaatti ja vähitellen hitaassa järjestyksessä muut ruuat paitsi MUN ja yhden toisen henkilön meidän seurueesta. Siis täh?? Kun emme voineet enää odottaa, kävimme perumassa meidän kahden ruuat ja söimme muiden ruokia. Kun olimme jo maksamassa niin ne yritti tarjota meille meidän jo peruuttamiamme ruokia peruutuksesta huolimatta. Juu, missähän välissä mä ne nyt syön, kun pitää jatkaa matkaa. Kukaan ei pahoittele mitään ja ovat vielä vihaisia, kun tuli tehtyä ihan turhaan ruuat. Niin lisätään vielä sekin, että rafla oli sama kuin mistä tilasimme sukellusretken. Luulis nyt yhteistyön toimivan. No mutta hyvin me silti pärjäsimme ja söimme hyvät ateriat retken jälkeen :)

Takaisinmatkalla ''lauttareissu'' sujui vieläkin rankemmin. Vene pomppi kuin mikäkin ja lisäksi vettä tuli naamaan ja niskaan kuin saavista. Ihan siis kirjaimeellisesti. Hiukset olivat ihan läpimärät! No, vettä se vaan on.. ja suolaa. Nää on niitä elämyksiä ja kokemuksia :)

Kaikkiaan kyllä hyvä reissu ja kauniit maisemat!! Suosittelen.